Hope YTY - Yrittäjyyttä ja työssäoppimista yhdessä

Opettajat yrittämisen asialla

Tarvitaan yhteinen suoritushaaste

Tekemällä oppii enemmän

Yhdessä olemme vahvempia

kuva
kuva
kuva
kuva
kuva

Suomen Yrittäjien johtaja näkee osuuskunnan arvon 30.4.2014

[[{"type":"media","view_mode":"media_large","fid":"999","attributes":{"alt":"","class":"media-image","style":"width: 267px; height: 375px;","typeof":"foaf:Image"}}]]

Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjistä on tyytyväinen siihen, että oppilaitoksissa yhä enemmän kannustetaan yrittäjyyteen ja annetaan opiskelijoille mahdollisuus tehdä oikeita töitä asiakkaille. (Kuva Sini Pennanen)

Koulutuspolitiikasta vastaava johtaja Veli-Matti Lamppu Suomen Yrittäjistä pitää kaikenlaista yrittäjyyteen kannustavaa ja yrittäjyyttä kokeilevaa toimintaa kannatettavana ammatillisella toisella asteella.

Osuuskunta on hänen mielestään erittäin hyvä mahdollisuus opiskelijoille, koska se innostaa tiimimäiseen työskentelytapaan ja yhdessä oppimiseen.

– Opiskelijaosuuskunta on pitkälle viety muoto. Se edustaa portaikon yläpäätä, jossa tehdään käytännössä oikeaa yrittäjyyttä, kun taas portaikon toisessa päässä ovat ideointi ja projektit. Osuuskuntayrityksessä on selkeästi mukana liiketaloudellista juttua.

Lamppu kannattaa pedagogista osuuskuntaa, sillä sen kautta yrittäjyys saadaan luontevasti sisään oppilaitokseen.

– Miten muuten oikeastaan voitaisiin toteuttaa koulutuksellisia tavoitteita osuuskunnissa, jos ei oppimistavoitteita ja opintoviikkojen keräämistä olisi integroitu mukaan? Nehän ovat kuitenkin ensisijaista opiskelussa, hän miettii.

Koska osuuskunta on oikea yritys, siellä toimivien on opittava hinnoittelemaan työnsä samoin kuin muiden yrittäjien.

– Kun tuotetta tai palveluja viedään markkinoille, täytyy käydä keskustelua alan yrittäjien kanssa, jottei synny ajatusta markkinoiden vääristymisestä. Markkinoille ei pidä mennä hinnalla millä hyvänsä.

Kykyä vastata
muutokseen

Oppilaitoksissa on Lampun mielestä olennaista miettiä, miten niissä voidaan oppia sellaisia taitoja, joiden avulla pystytään vastaamaan jatkuvaan muutokseen. Kaikkien palveluiden ja tuotteiden tuotantotapa on yhteiskunnassa voimakkaassa murroksessa, ja enää ei ole selkeää rajaa julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

Lisäksi teollisesta maailmasta on siirrytty palveluyhteiskuntaan, jossa mahdollisuudet ja kysyntä yrittäjyydelle kasvavat.

– Nyt tarvitaan yrittäjyyttä, joka reagoi nopeasti muutokseen, elää ajassa ja pystyy tuottamaan asiakaslähtöistä palvelua, jota muutetaan tarpeen mukaan, hän korostaa.

Yrittäjyys myös monimuotoistuu. Pienen yrittäjyyden kysyntä kasvaa, ja erityisesti verkostoyrittäjyys lisääntyy. Monilla aloilla ammatinharjoittaja on useammin freelancer, alihankkija tai verkostoyrittäjä sen sijaan, että menisi jonkun ison yrityksen palvelukseen.

Tietoyhteiskunnan nopea muutos vaatii yrittäjiltä joustavuutta ja kansainvälistymistä. Haastetta mutta myös mahdollisuuksia luo se, että merkittävä osa myydään verkossa mutta toisaalta yksilöllisyys ja räätälöity tuote tai muotoilu tulevat entistä arvostetummiksi.

TOY-malli on
loistava innovaatio

Asennetta ja intoa yrittäjämäiseen toimintaan pitäisi Veli-Matti Lampun mielestä kasvattaa jo peruskoulussa. Ammatillisessa koulutuksessa rimaa pitää sitten nostaa.

– On hyvä, että yrittäjyyteen kannustava toiminta on monimuotoista ja monitasoista, ja opiskelijaosuuskuntien ohessa on myös NY-toimintaa ja harjoitusyrityksiä. Kaikessa sellaisessa toiminnassa, jossa ideointi kasvaa toteuttamiseksi ja mukaan tulee uskallus ottaa riski, ollaan jo lähellä yrittäjyyttä. Oppilaitos tarjoaa tähän turvallisen ympäristön, jossa voidaan testata ja kokeilla.

Lamppu kannustaakin erilaisten yrittäjyyden oppimismenetelmien kehittämiseen.

– Esimerkiksi TOY eli työssäoppiminen yrittäjänä on loistava innovaatio. Se tapahtuu usein osuuskunnissa, joissa valmentaja on mukana ohjaamassa. Toivottavaa on, että mukana on yhä enemmän myös yrittäjämentoreita, jotta oppimiseen saadaan syvyyttä.