Hope YTY - Yrittäjyyttä ja työssäoppimista yhdessä

Opettajat yrittämisen asialla

Tarvitaan yhteinen suoritushaaste

Tekemällä oppii enemmän

Yhdessä olemme vahvempia

kuva
kuva
kuva
kuva
kuva

Pedagogista johtajuutta tarvitaan kokonaisvaltaisessa muutoksessa 6.3.2015

Hyvä esimerkki toimivasta tiimityöstä ovat ATK-veikot NY ja ATK-tiimi NY, jotka hoitavat yhdessä kaikkia mahdollisia tietotekniikkaan liittyviä töitä Jämsän ammattiopistossa. Joukon yhteinen haaste on tällä hetkellä saada lisää asiakkaita luottamaan heidän osaamiseensa.
 
 
 
Ammatillisen koulutuksen uusien opetussuunnitelmien tuoma osaamisperusteisuus murtaa oppilaitoksissa monet totutut mallit. Uudistus mahdollistaa opiskelijan opintoihin entistä enemmän yksilöllistä joustavuutta, henkilökohtaisen opinpolun ja opintojen etenemisen oman aikataulun mukaisesti. 
 
– Muutokset haastavat pedagogisen prosessin. Pedagogisen johtamisen merkitys kasvaa kaikilla toiminnan tasoilla ja kaikissa toiminnoissa muutosten läpiviennissä, toteaa yksikönjohtaja Seija Kivelä Jämsän ammattiopistosta.
 
Kivelä toteaa pedagogisen johtamisen olevan koulutusorganisaatiossa arjen toimintaa, jonka tavoitteena on laadukas opetustoiminta sekä hyvinvoiva työyhteisö. Systemaattisesti toteutettuna se edistää oppimista, parantaa oppimistuloksia ja tuottaa tyytyväisyyttä organisaatioon. 
 
– Pedagoginen johtaminen on opetustoiminnan johtamista, jolla vaikutetaan konkreettisesti opetustoimintaan ja sen järjestämiseen. Johtamisella varmistetaan opetussisältöjen, opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen ajantasaisuus, työelämävastaavuus sekä oppimista ohjaavan henkilöstön osaaminen ja toiminnan lainmukaisuus. 
 
Pedagogista johtajuutta jaetaan useille eri tahoille, eli niin johdolla, keskijohdolla kuin lähiesimiehilläkin on kaikilla omat vastuunsa ja roolinsa.
 
Opettajat isojen
haasteiden edessä
 
Osaamisperusteisuus muuttaa paljon myös opettajan roolia. Se haastaa opettajia etsimään yhdessä uudenlaisia oppimista edistäviä toteuttamistapoja ja opiskelijoiden osallistamista oppimisprosessiin. 
 
– Oppimisympäristö- ja menetelmämuutokset edellyttävät opettajalta riittävästi osaamista. Opetusteknologiaosaaminen, oppimisen ohjaaminen ja oppimisen pedagoginen suunnittelu ja yhteistoiminnallinen verkostomainen yhteistyö ovat merkittävässä roolissa. Erityisesti opiskelijan ohjaaminen ja valmentaminen ovat keskiössä. Tämä on todella iso haaste jatkossa, Kivelä arvioi.
 
Esimiesten pedagogisen osaamisen merkitys kasvaa uudessa tilanteessa. Heidän on pystyttävä olemaan tukena opettajille muutoksessa ja luomassa siihen mahdollisuuksia. Koulutuksen suunnittelu ei ole enää niin yksinkertaista kuin perinteisemmissä malleissa, koska tavat oppia ja polut monipuolistuvat. 
 
– Kehittämistyö ei ole vain hienoja innovaatioita vaan laadun tae on se, mitä arjessa tapahtuu. 
 
Kohti osaamisperusteisuutta
 
Osaamisperusteisuutta silmällä pitäen on Jämsän ammattiopistossa lähdetty kehittämään myös ohjausta hyvissä ajoin. Opiskelijoiden oppimisen haasteita ja oppimisvaikeuksia tukemaan on luotu uudenlaiset ohjaustoiminnat: ohjauspysäkki ja paussipaikka. Paussipaikassa käsitellään myös opiskelijoiden elämänhallinnan problematiikkaa. Ohjaustoiminnot ovat oppilaitoksen sisäistä pajatoimintaa.
 
Samanaikaisesti on rakennettu uusiksi ryhmänohjaajien ohjauksellinen malli purkamalla oppimisprosesseja ja etsimällä kipupisteitä eli tilanteita, joissa opiskelija tarvitsee enemmän ohjausta ja tsemppausta.
 
Jämsän ammattiopistossa levitetään tiimeissä oppimista kokonaisvaltaisesti, sillä sen koetaan takaavan laadukkaan oppimisen. Kivelä toteaa, että työvaltaisen oppimisen ja opetusteknologian lisääntyessä vauhdilla tarvitaan yhteisiä kokoontumisia, joissa opitaan yhteistoiminnallisesti tiimeissä ammatillisia sisältöjä ja yhteistyötaitoja työelämää varten. 
 
Edelläkävijänä Jämsän ammattiopistossa on kulkenut sote-ala, jonne tiimioppiminen tuli jo 2000-luvun puolivälissä. Seuraavina mukaan lähtivät nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajakoulutus, ja siitä tiimioppiminen on vähitellen laajenemassa eri aloille.
 
 – Tiimioppimisen perusajatukset sopivat arjessa toimimiseen. Nuoret tarvitsevat riittävästi tilaa ja aikaa harjoitella opiskeluaikanaan vastuunottoa, yhteistyötä, yhteisöllistä oppimista, rohkeutta, itseohjautuvuutta ja innovatiivisuutta. Ne ovat valmiuksia, joita tulevaisuuden työelämä heiltä edellyttää. Niiden päälle on helppo rakentaa myös yrittäjyysvalmiuksia.
 
Tiimioppiminen vastaa Kivelän mielestä myös elämäntaitojen hallinnan vahvistamiseen. Opiskelijoilla on mahdollisuus miettiä, pohtia ja reflektoida osaamistaan opiskeluaikanaan; se opettaa tuntemaan itseään ja omia vahvuuksiaan.
 

Yksikönjohtaja Seija Kivelä edistää tiimioppimisen mahdollisuuksia Jämsän ammattiopistossa, koska sen avulla opitaan paremmin ja oikeita asioita työelämän tarpeisiin vastaamiseen.
 
Tiimioppimisen askeleita 
 
Hyvinvointi- ja palvelualoille on Jämsän ammattiopistossa kehitetty esimerkiksi Himos-passi-opinnot. Himos-passi on tiimimäisen työskentelyn ja pitkälle viedyn projektioppimisen malli. Opiskelijat tekevät yhdessä monialaisesti projekteja, joissa työelämä on aktiivisesti mukana.
 
– Himoksen alueelta tulee toiveita ja toimeksiantoja, joista muodostuu projekteja, opiskelijan oman alan opintoja. Vastuu projekteista on opiskelijoilla. Opiskelijat sopivat projektinsa suoraan yritysten vastuuhenkilöiden kanssa ja saavat näin aitoja kokemuksia siitä, miten työtä haetaan ja miten asioista ja tavoitteista sovitaan. Opettajan rooli on lähinnä ohjata ja tukea opiskelijoiden työtä, Kivelä kertoo. 
 
Työelämästä on tullut projektiopinnoista erittäin hyvää palautetta, ja nuoret ovat saaneet ihan konkreettisena kiitoksena esimerkiksi saunailtoja yrityksiltä.
 
Myös pedagogisessa Pegosus-osuuskunnassa eri alojen opiskelijat pääsevät oppimaan ja tekemään töitä yhdessä opettajien hyvässä valmennuksessa. Pegosus painottuu vielä tällä hetkellä palvelujen ja hyvinvoinnin aloille, mutta auto- ja rakennuspuoli on mitä ilmeisemmin lähdössä seuraavaksi mukaan, koska tekniikan puolelta on nyt jo opettajia Tiimimestari-valmennuksessa.
 
– Pegosusta yritetään nyt levittää toisaalta oppilaitoksen sisällä eri aloille ja toisaalta seutukunnalle. Osuuskuntatoiminnalle etsitään aktiivisesti toimintamahdollisuuksia. 
 
Opiskelijat voivat työskennellä osuuskunnassa vielä vuoden ajan valmistumisen jälkeen, mikä on monelle tärkeä siirtymä opinnoista työelämään. Osuuskunta palvelee myös osaamisperusteisuutta, jonka myötä opiskeluajat voivat muodostua hyvin yksilöllisiksi.
 
Jämsän ammattiopisto on tällä hetkellä mukana 18 eri hankkeessa. Niillä edistetään pääasiallisesti uusia työelämälähtöisiä koulutusmalleja, monipuolisempia mahdollisuuksia yrittäjyyden opiskeluun ja opetusteknologian hyödyntämistä arjen toimintoihin. 
 
Hankkeisiin ja valmennuksiin mukaan lähtevät valitaan yhdessä keskustellen. Esimiehet tuntevat opettajat hyvin, ja aina saadaan kiinnostuneita ja innostuneita kehittämistoimintaan.
 
– Katsomme tarkkaan, mihin lähdemme mukaan, jotta hankkeet vievät opiskelija- ja työelämälähtöisesti kokonaisuutta eteenpäin, Kivelä painottaa. 
 
Esimerkiksi laajennetun työssäoppimisen yritysyhteistyötä toteutettavassa hankkeessa lähdetään pilotoimaan rotaatiomallia, jossa opiskelijat oppivat pääsääntöisesti työelämässä. He kiertävät työssäoppimassa ennalta sovituissa yrityksissä, ja heille tehdään hyvin yksilölliset opinpolut. Rotaatiomalliin liittyy myös yhteisten opintojen voimakas integroiminen, sillä yhteisopinnot opitaan pääsääntöisesti työtä tehdessä.