Hope YTY - Yrittäjyyttä ja työssäoppimista yhdessä

Opettajat yrittämisen asialla

Tarvitaan yhteinen suoritushaaste

Tekemällä oppii enemmän

Yhdessä olemme vahvempia

kuva
kuva
kuva
kuva
kuva

Mäntässä laitettiin yrittäjyysopinnot uusiksi

Mikke Tolvanen,  Sonja Satokangas, Tiina Mätäsjärvi ja Nina Särkikanta ovat yksimielisiä siitä, että perinteiseen opettamisen malliin ei yrittäjyysopinnoissa ole paluuta.  
 
 
Liiketalouden yksikössä Mäntän seudun koulutuskeskuksessa on pyöräytetty yrittäjyysopinnot ihan uusiksi. Kaikkiaan 35 liiketalouden ja hotelli-ravintola-cateringalan ensimmäisen vuoden opiskelijaa on yhdistetty yhdeksi ryhmäksi, joka oppii intoa piukassa tiimioppimisen menetelmin.  
 
– Ensimmäisen vuoden opiskelijat pyörittävät kahvilaa koulun aulassa. Meillä on kuusi tiimiä, jotka vuorollaan vastaavat kahvilasta viikon ajan. He miettivät itsenäisesti aukioloajat ja työvuorolistat, valmistelevat kaiken, tekevät tuotteet ja hoitavat tilityksen, kertoo liiketalouden opettaja Tiina Mätäsjärvi.
 
Kahvilan pitoon on yrityksessä toimimisen opintokokonaisuuden lisäksi integroitu kulttuurien tuntemus ja ympäristöosaaminen. Kun kahvion perustoiminnot on saatu kuntoon, tiimit alkavat toteuttaa näitä teemoja. 
 
– Kulttuurintuntemusta on opittu esimerkiksi perehtymällä siihen, miten jokin maa voidaan tuoda esiin kahviossa, ja toteuttamalla sitten tämä suunnitelma. Kahvion pitoon kuuluvat myös oppilaitoksen kaikki kokouskahvitukset, toteaa hotelli-ravintola-cateringalan opettaja Nina Särkiranta.
 
Tiinan ja Ninan luomaan yrittäjyysopintojen malliin kuuluu, että toisena vuonna opiskelijat perustavat yhdessä NY-yrityksiä. NY-vuosi selkeine rakenteineen ja  Taitaja-kilpailuineen on osoittautunut toimivaksi, ja se palvelee myös hyvänä harjoituksena osuuskunnassa toimimiseen.
 
Kolmannen vuoden kohdalle malliin on kirjattu yrittäjyyden oppiminen osuuskunnassa työskennellen. Mäntän seudun koulutuskeskukseen on juuri vuodenvaihteessa perustettu monialainen osuuskunta, jossa on tässä vaiheessa kymmenkunta jäsentä. 
 
Cafe Mocca on oiva paikka oppia yrittäjyyttä tekemällä yhdessä.
 
 
Asenne muuttui työelämälähtöiseksi
 
Uuden yrittäjyysmallin mukanaan tuomat muutokset ovat opettajien mielestä huimia. Tuloksena on selkeästi uusi asenne oppimista kohtaan. 
 
– Opiskelijoiden asenne on muuttunut työelämälähtöisemmäksi. Juuri tällaistahan työelämäkin nyt on, että siellä pitää osata toimia tiimissä. Opiskelijat ovat huomanneet, etteivät ole yksin täällä tekemässä vaan heidän on otettava myös muut huomioon. On tullut tekemisen meininkiä, rohkeutta ja vastuuta. Onnistuminen kannustaa, ja on opittu myös se, ettei maailma kaadu virheeseen: vaikket osaa kaikkea, asenne kantaa ja yrität parhaasi. 
 
Myös opiskelijoiden esiintymistaidot ovat kehittyneet ja ylipäätään kyky kommunikoida.
 
– Olemme vinkanneet, että teemajutuissa kannattaa käyttää asiantuntijoita ja olla työelämään yhteydessä. Kulttuurintutkimuksessa opiskelijat ovat olleet ulkomaille asti yhteyksissä puhelimitse ja sähköpostilla. Rohkeutta ja esiintymistaitoja on kasvattanut myös asioiden esittely muulle tiimille.
 
Tänä vuonna tiimit ovat toimineet vielä viime vuottakin paremmin, sillä ne muodostettiin luonnetestin avulla arpomisen sijaan. Tiimiläiset ovat tehneet töitä tukien toisiaan ja ruokkien toistensa intoa. Tästä on seurannut sekin, että heikommin menestyvät opiskelijat ovat pärjänneet hyvin eikä opettajien ole tarvinnut kehittää heille mitään tukitoimia. Ryhmä on kantanut heitä, ja toisaalta tiimissä kaikilla oppijoilla on ollut monipuolisia mahdollisuuksia näyttää kykynsä. 
 
Tiimeissä osataan hyvin myös antaa asiallista palautetta. Perjantai on aina palautepäivä, jolloin opiskelijat antavat toisilleen palautetta, saavat sitä opettajilta ja oppivat ottamaan sitä vastaan. Nämäkin ovat tärkeitä taitoja tulevaa työelämää varten. 
 
Konkreettinen tulos on myös loistavasti toimiva kahvila. Myyntiä on ollut viikossa keskimäärin peräti 600 euroa. Aikaisempina vuosina kahvilan pitäminen on ollut opiskelijoille pakkopullaa, mutta tänä vuonna nurinaa ei ole kuulunut. Oppilaitoksen henkilökunnaltakin on tullut palautetta, että koko touhu on ihan erinäköistä kuin ennen ja töitä tehdään hymyillen.
 
– Olemme antaneet vastuuta ja luottaneet, vaikka se on vaatinut itseltä välillä paljonkin uskallusta. Tietty määrä virheitä on ollut pakko sietää. Vaikka kuohuntavaiheita on ollut ja ne ovat olleet stressaavia, jälkikäteen tajuaa, että ne ovat tehneet todella hyvää, Nina miettii.
 
Opettajat ovat tsempanneet ja tukeneet tiimiläisiä kaikin mahdollisin tavoin. Myös pieniä tavarapalkintoja ja kunniakirjoja on käytetty innostamisessa. Kun palkinnot aiottiin jakaa luokassa, syntyi tiimeissä parempi ajatus. Siitä kehittyi oikea juhlagaala, jossa oli kaikkea punaisesta matosta lähtien. Kaikki pukeutuivat juhlan mukaisesti, oli puheet, musiikit, valaistukset ja valokuvaukset hoidettuina, alkumaljat ja ammattitunneilla tehdyt cocktailpalat tarjolla ja ihan kaikki muutenkin asiaan kuuluvaa. Nyt on vuoden loppuhuipennuksena tulossa vielä näyttävämpi gaala.
 
Vanhaan ei haluta palata
 
Tiimioppimisen menetelmiä ja niihin pohjautuvaa yrittäjyysopintojen mallia noudatetaan Mäntässä nyt toista vuotta. Ensimmäisenä vuonna sisältö oli sikäli erilainen, että opiskelijat järjestivät messut.
 
– Lähdimme alkuun siitä, että päätimme antaa opiskelijoille jonkin konkreettisen työelämään liittyvän tehtävän ja ottaa siinä tiimioppimisen mallin käyttöön. Ensimmäisenä vuonna yhteinen haaste olivat messut, joille opiskelijat tiimeissä järjestivät messupisteen. Tänä vuonna haaste sitten muuttui kahvioksi. 
 
Molempina syksyinä valmentajat järkyttivät aloittavia opiskelijoita viemällä heidät suoraan Innoleirille ulos koulusta. Peruskoulusta tulleet olivat ihan pyörryksissä, kun joutuivat heti dialogirinkiin yhdessä ideoimaan ja ryhmäytymään.
 
– Opiskelijoilta tuli palautetta, että mitä ihmettä tällainen on. Nyt he jo kaipaavat rinkiin, jos tilat eivät jossain vaiheessa ole sitä mahdollistaneet, koska he haluavat nähdä toisiaan, naiset nauravat.
 
Ensimmäistä vuotta liiketaloutta opiskeleva Mikke Tolvanen ja hotelli-, ravintola- ja cateringalaa opiskeleva Sonja Satokangas myöntävät, että alussa oli vähän hämmennystä, kun piti tehdä paljon töitä ja kaikki oli uutta. Tiimeissä työskentely ei tahtonut ensin oikein maistua, mutta nopeasti kävi selväksi, että sehän onkin tosi kivaa.
 
Nyt Mikke ja Sonja vannovat molemmat, etteivät missään nimessä vaihtaisi perinteiseen opiskeluun, koska tiimioppiminen on paljon vapaampaa ja siinä saa käytännön kokemusta. 
 
– Todella paljon mieluummin teen ryhmässä asioita useamman ihmisen kanssa kuin opettelen niitä yksin pulpetissa istuen. Ryhmässä kaikki ottavat vastuuta ja töitä pystyy hyvin jakamaan, Mikke pohtii.
 
He pitävät myös palautteen saamista muilta erittäin tärkeänä. Ensimmäisen kahvilaviikon jälkeen oli oikeasti helpompi lähteä töihin, kun tiesi, mitkä olivat isoimmat ongelmat ja missä pitää parantaa.
 
Sonjan tiimillä oli oppimisen paikka loppiaisviikolla, kun kuorma ei tullut loman jälkeen eikä tarvikkeita kahvilaa varten siis ollut.
 
– Täytyy myöntää, että selvisimme siitä huonosti. Meitä oli koulussa siinä vaiheessa niin pieni porukka, että oli täysi työ saada tekijät kahvioon. Emme siis lähteneet kauppaan vaan keittelimme lähinnä kahvia ja myimme sitä, mitä meillä oli. Ajoitus oli tässä osa ongelmaa, mutta kyllä se oli omastakin työstä kiinni. Opimme sen, että kahvilaviikko pitää suunnitella paremmin etukäteen.
 
Kaksoisopettajuudessa toisiaan tukien
 
Yrittäjyysopintojen pistäminen ihan uusiksi ei ole ollut helppoa aina opettajillekaan. Nina Särkiranta ja Tiina Mätäsjärvi myöntävät, että alussa huimasi ja vielä viime kesänäkin kävi mielessä, että uudella tavalla toteutettavat yrittäjyysopinnot tuskin onnistuvat odotetusti. 
 
– Ajattelimme kuitenkin, että on pakko ottaa riski – luotamme prosessiin. Nyt ajatus on pyörähtänyt niin, että oikeastaanhan tähän voisi integroida kaikki ensimmäisen vuoden opinnot, mutta sitten pitäisi kyllä luopua kokonaan lukujärjestyksistä. 
 
Opettajille valmentaminen on kuormittavaa ja kokonaisvaltaista mutta valtavan antoisaa. Naiset hyödyntävät kaksoisopettajuuden etuja isoa ryhmää valmentaessaan. Tiina oli saanut siitä aiemmin hyviä kokemuksia datanomien koulutuksessa. Yhdessä opettaessaan he saavat ideoita ja tukea toisiltaan ja voivat  heti kysyä ja saada kommentteja. Kun jokin menee pieleen, senkin voi jakaa toisen kanssa. Heidän mielestään kouluissa pitäisi olla enemmän kaksoisopettajuutta, isoja tiloja ja avoimia ovia.
 
Opettajia pitäisi myös saada lisää valmennuksiin. Nina on jo Tiimimestari. Tiina on aloittamassa valmennuksen, mutta tiimioppimisesta hänelläkin on jo pohjaa, sillä hän on ollut mukana TOY-valmennuksissa sekä Hope OSK-hankkeen valmennuksissa.  
 
Tällä hetkellä hotelli-ravintola-catering on pidemmällä tiimioppimisessa. Kaikki keittiöpäivät tehdään tiimioppimisena, teoria vähän soveltaen. Yhteiset aineetkin on jollakin tavoin integroitu, mutta viedään vielä aika perinteisesti.
 
Osaamisperustaisuus tuo haastetta toteutukseen, koska opiskelijat valmistuvat eri aikaan ja kulkevat tavallaan omia polkujaan. Osalla on esimerkiksi aikaisempaa työkokemusta tai tutkinnonosia suoritettuina niin, että he korvaavat opintoja ja jäävät paitsi tiimeissä suoritettavasta oppimisesta.
 
– Voisikohan heitä opettaa tiimioppimisen keinoin verkossa? innostuu Tiina.
 
– Olen opettanut paljon verkossa ja haaveeni on, että vedän siellä joskus myös tiimioppimista, hän jatkaa, ja siitäkös kaksikon ideointi taas lähtee lentoon. 
 
Syntyy ajatus, että tiimioppiminen verkossa olisi enemmänkin kokemusten jakamista. Oppiminen tapahtuisi hajallaan eri työpaikoissa, mutta opiskelijat tulisivat säännöllisin välein verkkoon jakamaan kokemuksia. Sinne voisi ottaa erilaisia teemoja, kuten markkinointia. Opiskelijoilla voisi esimerkiksi olla yhteinen ongelma, jonka jokainen selvittäisi omassa työpaikassaan ja toisi sitten verkkoon. Opettaja ohjaisi keskustelua ja opettaisi sellaiseen kulttuuriin, jossa kaikki uskaltavat olla aktiivisia. Se olisi myös taloudellisesti järkevää, koska opettamiseen ei tarvittaisi enää tiloja.