Hope YTY - Yrittäjyyttä ja työssäoppimista yhdessä

Opettajat yrittämisen asialla

Tarvitaan yhteinen suoritushaaste

Tekemällä oppii enemmän

Yhdessä olemme vahvempia

kuva
kuva
kuva
kuva
kuva

Klubeista haetaan ryhtiä opiskeluun 8.2.2015

Luonto-ohjaajiksi opiskelevat oppivat tekemällä ja retkeilemällä ja osoittavat osaamisensa näytöillä. Asikkalan toimipisteen pihassa olevassa kodassa on hiihtoretken jälkeen mukava antaa palaute onnistuneesta näytöstä.
 

Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan toimipisteessä luonto-ohjaajiksi opiskelevat haluavat oppia tekemällä itse, retkeilemällä ja kokeilemalla. Vastuun ottaminen omasta oppimisesta ei silti ole itsestäänselvyys.

– Miksi meitä ei opeteta? on tuttu kysymys tiimioppimisen menetelmiä käyttäville opettajille. Tämän kysymyksen kuulee toisinaan myös luonto-ohjaajia kouluttava Hanna Salminen. Hän ottaa työparinsa Jarno Räsäsen kanssa käyttöön tiimioppimisen menetelmiä ja haluaa sisukkaasti antaa oppimisprosessin opiskelijoiden käsiin, vaikka vastassa olisikin hämmennystä.

Kun opettaja luopuu perinteisestä opettajan roolista ja kontrolloimisesta, prosessi muuttuu erilaiseksi. Tilanne voi ahdistaa opettajaa, koska hän on tottunut kontrolloimaan ja aikatauluttamaan oppimista.

– Tiimioppimisessa oppimista ei tapahdu tasaisesti, vaan välillä on suvantovaiheita, jotka ovat opettajalle tuskastuttavia. Ja joka tapauksessa opinnot edistyvät eri tavalla kuin perinteisessä oppimisessa: jokainen tiimiläinen oppii eri asioita omien tavoitteidensa ja haaveidensa suuntaisesti, Hanna selittää.

Luonto-ohjaajien koulutuksessa kaivattua painetta opintojen etenemiseen haetaan nyt klubitoiminnasta. Idea eräklubista syntyi syysvaelluksella Seitsemisessä.
Eräklubissa opiskellaan erä- ja retkeilytaitoja ja esimerkiksi vaelluksen ohjaamista. Vapaamuotoiseen toimintaan voi mennä mukaan, kun tuntee tarvitsevansa oppia.

– Eräklubissa on mukana opintojensa eri vaiheissa olevia. Valmistumassa olevat voivat ohjata aloittelevia ja aloittelevat oppia enemmän taitoja ja niksejä. Oppimista tapahtuu luontevasti yhdessä retkeilemällä. Meistä on älyttömän hienoa, että klubit olivat opiskelijoiden keksintö, ja ne ovat olleet alusta alkaen heidän vetämiänsä.

Seuraavaksi Asikkalan toimipisteeseen syntyy todennäköisesti kalaklubi vastaamaan kalastuksen ja kalan käsittelyn tutkinnon osaan ja ehkä myös ruokaklubi maastossa ruokailemisen tutkinnon osaan.

Luonto-ohjaajiksi opitaan yhdessä seikkaillen.

Onnistuessaan ovat
keitaita erämaassa

Hanna odottaa klubeilta paljon vaikka jännittääkin samalla, mitä niistä tulee, kun toiminta oikeasti annetaan opiskelijoiden käsiin.

– Parasta on, jos niistä tulee jotain sellaista, jota opiskelijat todella tarvitsevat. Varmaa on, että niistä ainakin tulee jotain sellaista, jota me opettajat emme osaa odottaa. Meille ei esimerkiksi olisi tullut mieleenkään, että klubit voivat olla avoimia ihan kaikille eli niihin voi kutsua mukaan vaikka kaverit koulun ulkopuolelta. Nyt odotamme jännityksellä, miten klubeihin tulee mukaan todellinen asiakkaille tekeminen sen sijaan, että niissä vain harjoitellaan kavereiden kanssa.

Pohdittavana on tällä hetkellä myös se, miten arviointi yhdistetään klubeissa toimimiseen. Ehkä opiskelijoilta tulevaisuudessa edellytetään, että he ovat klubissa jossain roolissa tietyssä vaiheessa opintojaan.

Mietittävää riittää myös siinä, mikä on valmentajan rooli klubitoiminnassa. Paljonko puututaan, ja milloin mennään väliin?

Onnistuessaan klubeista voi tulla keitaita, jotka auttavat opiskelijoita eteenpäin. Tänä vuonna Hannasta on nimittäin tuntunut, että opiskelijoiden eteen on annettu liian iso autiomaa, jonne he eivät uskalla lähteä.

Etapeiksi ja vauhdittajiksi vuoden varrelle on nyt mietitty myös yrittäjyyteen liittyviä treenejä vähän TOY-mallin mukaan. Ne voisivat sopia niin NY-yrittäjille, osuuskuntalaisille kuin muillekin opiskelijoille.
Yksi mahdollisuus voisi olla myös kehittää osaamispassi tai jokin muu opiskelijoiden hyvin ymmärtämä suunnitelma. Se toisi ryhtiä opiskeluun ja ohjaisi hakeutumaan oppimisen äärelle.

 


Hanna Salminen odottaa eräklubin ja muiden klubien tuovan puhtia opintojen etenemiseen.

Rohkeasti kokeilemaan

Tiimioppiminen tuotiin luonto-ohjaajien koulutukseen vuosi sitten syksyllä. Jarno Räsänen oli valmentautunut Tiimimestariksi ja palasi vuorotteluvapaaltaan ”uutena miehenä”, valmiina pistämään kuviot rohkeasti uusiksi. Siinä tohinassa Hannakin tajusi, ettei halua tehdä päivääkään työtä perinteisin tavoin.
Syksyllä 2012 aloittaneella ryhmällä oli tuolloin näytöt edessä, ja se tarvitsi paljon harjoitusta. Aikaa oli vain kolme kuukautta, mutta kaikki halusivat kokeilla tiimioppimista.

– Tuon kahdentoista viikon aikana ei tietysti ehtinyt olla valtavan paljon asiakaskeikkoja, mutta silti päästiin kokemaan hienoja onnistumisia ja näkemään, miten isoja asioita oppilaissa tapahtui. He olivat mukana suunnittelemassa, tekemässä ja sanomassa mielipiteitään, eivät vain passiivisessa oppijan roolissa. Takarivistäkin noustiin rohkeasti esiin ja huomattiin tärkeitä asioita omasta itsestä, Hanna selittää.

Tässä kohtaa valmentajat riemuitsivat löytäneensä hyviä käytäntöjä, mutta tänä vuonna ne eivät toimineetkaan. Selväksi on siis tullut, että se, mikä toimii yhdelle ryhmälle, ei välttämättä lainkaan toimi seuraavalle. Kun edellinen ryhmä sai vapautta, se innostui heti hankkimaan asiakkaita ja synnyttämään yritystoimintaa. Toisella ryhmällä on ideoita ja osaamista, mutta se haluaa enemmänkin harjoitella omia taitojaan eikä tahdo syttyä asiakkaiden ohjaamiselle ja yrityksen pyörittämiselle.

Osuuskunta innosti edellistä ryhmää, mutta tänä vuonna on toimittu NY-yrityksenä. Ensi vuonna Hanna kuitenkin haluaa korvata NY-toiminnan osuuskunnalla, koska se sopii tutkinnonuudistuksen henkeen. Kun yrittäjyys jaetaan kahteen osaan — yritystoiminnan suunnitteluun ja yrityksessä toimimiseen — lakkaa NY istumasta kuvioon. Yrityksessä toimiminen sen sijaan sopii mainiosti osuuskuntaan.

– Yrittäjyyttähän ei ole luonto-ohjaajan tutkinnossa pakko edes valita, mutta meidän mielestämme se on olennainen työllistymisen kannalta. Yrittäjähenkeä on oltava, vaikka olisi toisenkin palveluksessa pienessä yrityksessä. Työelämässä arvostetaan omaa aktiivisuutta ja ongelmanratkaisukykyä.  

 


Yhden opiskelijaryhmän näkemys unelmien koulusta. Tämän työstäminen lähti viemään asioita eteenpäin.

Tilojen valtausta
tiimioppimiselle

Toiminnan ohessa muuttuvat Asikkalan toimipisteessä myös tilat. Humina-tila on nyt vallattu kokonaan tiimioppimiselle, Mummola-rakennuksessa on dialogiluokka ja lisää tiloja ollaan sieltä ottamassa haltuun.

Vireillä on myös Mummolaan läpinäkyvä seinä eli elävä ilmoitustaulu, joka toisi esiin erilaisia oppimismahdollisuuksia ja toimisi samalla tavallaan ohjaamisen välineenä.

– Meillä on täällä paljon erilaisia tapahtumia, projekteja ja muita oppimisen mahdollisuuksia. Kun opiskelijalle tulee tarve oppia jokin asia, hän voisi bongata läpinäkyvältä seinältä mahdollisuuden oppia se.


Hieno hetki! Värikkäät säkkituolit on juuri kannettu sisään dialogiluokkaan.

Lisää Hanna Salmisen ajatuksia tiimioppimisesta ja Tiimimestarit-valmennuksesta voit lukea blogista.